Jyväskylä - Muutakin kuin keskusta.

Julkaistu Suurjyväskylän lehdessä 19.5.2021

Kun kadullakulkijalta kysytään Jyväskylän maamerkkejä, tai mielleyhtymää Jyväskylästä on vastaus hyvin todennäköisesti sen keskustaan, yliopistoon tai vaikkapa harjuun liittyvää. Kuitenkin Jyväskylän kaupunki on pinta-alaltaan laaja kunta, joka käsittää sisäänsä suuren määrän erikokoisia ja -näköisiä taajamia. Jyväskylän päätöksenteossa on kuitenkin mielestäni ollut nähtävissä ikävää keskustasentrisyyttä. Kaupunkimme päättäjät käsittelevät asiat aina Jyväskylän keskusta edellä ja siinä sivussa laiminlyövät muiden taajamien asiat.

Viimeisimpänä konkreettisena esimerkkinä kaupungin tämänhetkisestä taajamavastaisesta politiikasta on varmasti esitys uudesta joukkoliikenteen linjastosuunnitelmasta. Kyseisessä suunnitelmassa muun muassa Säynätsalon linja-autovuorojen vähentyminen on silmiinpistävän runsasta. Kuitenkin samaan aikaan julkisuudessa kannetaan huolta keskustan näivettymisestä. Sopiikin kysyä, kuinka siellä voidaan vierailla taajamista, kun joukkoliikennettä vähennetään ja pysäköinti maksaa keskustassa useita euroja tunnilta. Syntyy vaikutelma, että rahojamme ei edes haluta kaupungin keskustaan.

Jyväskylän alueella on useita elinvoimaisia ja kauniita taajamia, kuten Säynätsalo ja Korpilahti. Nämä molemmat ovat kulttuuri- ja paikallishistoriallisesti merkittäviä alueita. Säynätsalon alueella sijaitsee Alvar Aallon suunnittelema kunnantalo ja Muuratsalon koetalo. Korpilahdelta puolestaan on ponnistanut tunnettu runoilija-säveltäjä Martti Korpilahti, jonka kynästään ovat lähtöisin muun muassa Sylvian joululaulun suomenkielinen sanoitus. Lisäksi Korpilahdella sijaitsee kansallisella mittapuulla merkittävä kansalaisopisto, Alkio-opisto, joka kokoaa siipiensa suojaan joka vuosi yli 200 opiskelijaa. Kuitenkin, kun Alvar Aalto -turisti vierailee Säynätsalossa, tai opiskelija Korpilahdella, voi tämä huomata, että Jyväskylän kaupunki on pitänyt näitä alueita suorastaan heitteillä. Molemmat taajamat ovat eläväisiä keskuksia hyvien kulkuyhteyksien varrella, jopa vesiteitse. Millaisen kuvan Jyväskylä antaa ulos päin tällaisella vastuuttomalla politiikalla?

Kun Jyväskylän kaupunki supistaa palveluitaan, eikä tue taajamien yrittämistä, äänestävät asukkaat jaloillaan. Varmasti kaupunkimme päättäjät toivovat muuttajien muuttavan Jyväskylään, mutta lähempänä täällä eteläpuolella on esimerkiksi Muurame. Miksi kaupungin päätöksenteosta kärsivät muuttaisivat enää sen alueelle? Tämä taajamia laiminlyövä politiikka kuitenkin menee vahvasti myös toiseen suuntaan: kun kaupunki ei tarjoa mahdollisuuksia, siirtyvät katseet muualle. Jyväskylän keskustassa asiointi vähenee ja sitä kautta tämä taajamia satuttava toimintamalli suoraan satuttaa myös Jyväskylän keskustaa. Me emme ole niin iso kaupunki, että voimme laiminlyödä yhdenkään taajaman, kylän tai keskustan palveluita tai asukkaita.