Peetun elämä ja teot tähän asti.

Faktanurkka

Peetu Luiro, syntynyt 1997
Suosikkiväri: vaaleanpunainen
Poliittinen esikuva: Adam Smith
Siviilisääty: naimaton
Voimaeläin: yksisarvinen

Taustaa

Synnyin kesällä 1997 perheeni esikoispoikana. Elin koko lapsuuteni Laukaan kunnassa Keski-Suomessa. Lapsuuden jälkeen olen kulkenut Keski-Suomea ristiin ja rastiin, välissä viettämässä vuoden myös Joensuussa. Viimeiset pari vuotta olen majaillut "Päijänteen Tahitilla", eli Säynätsalon saarella, joka on osa Jyväskylän kaupunkia.

Lapsuuttani ja nuoruuttani värittivät yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset, olin sisäänpäin kääntynyt lukutoukka ja tuolloin sain ensimmäisen poliittisen kärpäsen puraisun. Ulkopuolisuus ja siitä aiheutunut paha olo kanavoituivat kohdallani ääriajatteluna ja vihamielisyytenä "erilaisia" ihmisiä kohtaan. Nuoruuden hölmöilyjä olen pyrkinyt käyttämään voimavarana toimien itse omana varoittavana esimerkkinäni. Olen sen vuoksi eritoten kiinnittänyt huomiota  syrjäytymisen ehkäisyn tärkeyden esilläpitoon.

Nuoruuden vimmaisuuden jälkeen tapahtui omalta kohdaltani valaistuminen: ihminen ei lähtökohtaisesti halua tehdä pahaa, miltei aina ihminen vähintään uskoo tekevänsä hyvää. Siksi meidän ei pidä vastata vihalla ja aggressiolla, vaan armolla ja rakkaudella. 

Poliittisia näkemyksiäni

Talouspoliittisesti liikun oikealla. Näen vahvasti valtiojohtoisen talouden suoraan vastakohtana yksilönvapauksien toteutumiselle. Koen, että yksityistämällä mahdollisimman suuren osan julkisesta sektorista, kevennämme verotaakkaa huomattavasti ja pidämme huolen siitä, että kansalainen voi hankkia juuri ne palvelut, joita hän tarvitsee. Esimerkiksi julkisten terveysasemien sijaan voisimme tarjota jokaiselle kansalaiselle terveydenhuoltosetelin ja kansalainen saisi itse valita haluamansa palveluntarjoajan, jolle sitten maksaisi mahdollisesti setelin arvon ylitse menevän osan hoitokuluista.

Ympäristön suojelu on tällä hetkellä yhteiskuntamme tärkeimpiä tehtäviä. Biodiversiteetin häviäminen on todellinen uhka, joka meidän tulee torjua mahdollisimman vahvasti. Luonnonsuojelu on itselleni itseisarvo. Luonto ei osaa väistää ihmistä, mutta ihminen osaa väistää luontoa. Saavuttaaksemme tavoitteet, meidän tulee muunmuassa lisätä ydinvoiman käyttöä merkittävästi ja siirtyä ajoneuvojen polttoaineiden osalta enemmän etanolipohjaisiin- ja synteettisiin ratkaisuihin. Lisäksi luonnon kannalta olisi kestävämpää, että pyrkisimme rakentamaan entistä tiiviimmin, jolloin emme vie niin paljoa tilaa luonnolta ja eläinkunta voi elää vapaammin.

Allekirjoitan Thomas Hobbesin käsityksen ihmisen luonnontilasta viheliäisenä paikkana ja siksi meillä tuleekin olla sivistynyt ja järjestäytynyt yhteiskunta tukiverkostoineen ja turvallisuuskoneistoineen. Kun koemme olevamme turvassa, perustarpeemme täytettyinä, voimme keskittyä hyvän luomiseen. Näen ihanteena keskustelukulttuurin, jossa riitelemme pelkästään asioista, emme koskaan toistemme ihmisyydestä. Haluan, että politiikka on tylsää. Päätöksenteon tulee pohjautua järkeen, ei pelkkään tunteeseen.

Olen liberaalifeministi. Näen, että koko länsimainen yhteiskunta on sisäistänyt naisvihan osaksi yhteiskunnan rakenteita. Esimerkiksi Hegelin mukaan naiset poikkeavat miehistä, kuten kasvit eläimistä. On selvää, että kun lähtökohdat ovat tuollaisia, syntyy yhteiskunta, joka normalisoi naiseuden vähempiarvoiseksi ja tätä myöten mahdollistaa ahdistelun ja syrjinnän. Tätä vastaan meidän tulee taistella aktiivisesti ja tehokkaasti. Tuo ajattelu on nuorena opittua ja siksi julkisen yhteisön suorittama kasvatustyö hyväksyttävän käytöksen suhteen on tärkeää.

Kaikki arvoni: liberaalikonservatismi, transhumanismi, kristinusko ja liberaalifeminismi pohjaavat samaan suureen sammioon: yksilönvapauteen ja jokaisen ihmisen ainutlaatuisuuteen. Uskon, että valtion tulee olla yövartija, joka puuttuu peliin siinä vaiheessa, kun yksilö alkaa hölmöilemään, mutta tavallisessa elämässä valtion ei tule rajoittaa kansalaistaan. Uskon, että teknologian kehityksen myötä tulemme elämään entistä pidempään ja tämän takia näen tärkeänä tehdä maailmasta mahdollisimman hyvä paikka. Meille kaikille. 

Harrastuksia ja aktiviteetteja

Pitkällisen poliittisen etsikkoajan jälkeen löysin puoluepoliittisen kotini Kansallisesta Kokoomuksesta. Paikallinen yhdistys, johon kuulun on Jyväskylän Kokoomusopiskelijat, eli JYKO. Se on luonteeltaan varsin sinivihreä ja avoin porukka, johon mahtuu mukaan monenlaista ajattelijaa, mutta yhteinen nimittäjä meille kaikille on usko Kokoomuksen perusperiaatteisiin: vapauteen, vastuuseen ja oikeudenmukaisuuteen.

Puoluepoliittinen toiminta vei minut mennessään myös Opiskelijakuntatoimintaan. Toimin tällä hetkellä JAMK:in opiskelijakunta JAMKO:n edustajiston puheenjohtajana. Tässä tehtävässä johdan koko opiskelijakunnan hallinnollista työskentelyä. Samaa reittiä pitkin olen päätynyt myös KOAS:in hallitukseen ja JAMKO:n omistaman osakeyhtiön JOPO:n hallituksen puheenjohtajaksi.

Puoluepoliittisen aktiivisuuden lisäksi toimin aktiivisena harrastajana Kalpamiekkailun ja airsoftin parissa. Tällä hetkellä miekkailuseuranani toimii Jyväskyläläinen Miekkailuseura Allez Keski-Suomi. Kalpamiekkailijana miekkailen puhtaasti harrastusmielessä. Seuran sisäisessä Allez-cupissa olin kaudella 2020-2021 jaetulla neljännellä sijalla kymmenestä.  Airsoftin osalta tällä hetkellä olen hieman vastuullisempi. Toimin Keski-Suomen Airsoft Ry:n varapuheenjohtajana jo kolmatta kautta. 

Kaiken yhdistyshyörinnän ja International Business -opintojen ohessa pyrin myös harrastamaan musiikkia. Soitan kaikkia bändisoittimia enemmän tai vähemmän, mutta pääasialliset instrumenttini ovat laulu ja trumpetti. Olen varsin moniruokainen musiikin suhteen: Joskus summasin lempimusiikkini triona: Frederik, Bach ja Metallica. Se taitaa pitää edelleen kutinsa.